Kiikarissa sopivaa työtä

Julkaistu:

Tällä viikolla tuli mielenkiintoisia uutisia osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä. Hallituksen Työkykyohjelma on lähdössä liikkeelle konkreettisesti ja luvassa on isojakin uudistuksia. Mitä keinoja työllistymisen edistämiseen on luvassa?

Tiistaina julkistettiin selvitys osatyökykyisten Suomen mallista. Uuden mallin mukaisesti perustettaisiin valtionyhtiö, joka palkkaa osatyökykyisiä ihmisiä. Tarkoituksena on täydentää nykyisiä palveluita ja työmarkkinoita, ei korvata niitä. Selvitystyö tehtiin tullin johtajan Hannu Mäkisen johdolla ja taustalla oli Ruotsin Samhäll-mallin mukainen toiminta. Vaikka toiminnan rakentaminen tuo kustannuksia julkiselle taloudelle, sillä on työllisyyttä lisäävä vaikutus. Työpaikan löytyminen tämän polun kautta voi olla monelle uusi mahdollisuus työmarkkinoille.

  Valtionyhtiö tarjoaa uusia työllistymisväyliä

Työllisyyden edistäminen vaatii laajaa verkostoyhteistyötä ja mallin taustalla on vammaisjärjestöjen vahva vaikuttaminen. Esimerkiksi Vates-säätiön valtuuskunnan ja Vammaisfoorumin työllisyystyöryhmän jäsenenä olen saanut tutustua laajasti eri sektoreihin ja työllistymisen haasteisiin.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma on vuoden alusta startannut Työ- ja elinkeinoministeriön ”Julkisilla hankinnoilla työllistämisen vauhdittamisen” -ohjelma. Minulla oli kunnia tulla valituksi johtoryhmän jäseneksi edustamaan Vammaisfoorumia, joka on 30 vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Johtoryhmä seuraa muun muassa Työkykyohjelman mukaisia  kuntakokeiluita ja siihen liittyviä pilotteja. Tavoitteena on löytää malleja, joilla edistetään työpaikkojen syntymistä. Kilpailutusten ehtoihin tulee yhteiskuntavastuun näkökulma. Esimerkiksi edellytyksenä, että pääsee palveluntuottajaksi tietyn suuruisiin hankintoihin, on se, että on työllistettävä tietty määrä osatyökykyisiä ihmisiä. Toivon, että Espookin lähtee edelläkävijäksi Helsingin tapaan ja hyödyntää tätä työllistymisen edistämisen väylää. 

Julkisilla hankinnoilla voidaan lisätä työpaikkoja

Espoo on päässyt myös yhdeksi pilottikaupungiksi kuntakokeilujen hankkeeseen. Espoossa on tavoitteena tuottaa toimiva sote-palveluprosessi. Siinä kytketään työllisyyskokeiluhanke  ja tulevaisuuden sote-keskushanke yhteen. Tavoitteena on tunnistaa työttömien sote-palveluiden tarpeita nykyistä varhaisemmin. Tähän haluaisin päästä lähemmin tutustumaan ja päästä rakentamaan uutta mallia. Erityisesti mukaan tulee ottaa nuoret itse tuomaan omat mielipiteensä ja tarpeensa esiin.

Nuorten mielipiteitä tulee kuunnella. Koulutuksen merkitys työllistymisessä on erittäin tärkeä. Tällä kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. Valitettavan usein esimerkiksi moni vammainen nuori päätyy ”opiskelusiiloon”. Yhden tutkinnon jälkeen haetaan seuraavaan tutkintoon. Mikä näin? Työpaikkoja ei ole tarjollan nuorille. 

Nuoret haluavat nopeammin työelämään

Tämä on keskeinen kysymys. Esimerkiksi STM vuoden 2018 tilasto kertoo, että vammaisjärjestöjen tiedon mukaan alle 25 -vuotiaista työttömistä nuorista, joilla on vamma, vain 48 prosenttia miehistä ja 29 prosenttia naisista halusi kokoaikatyöhön. Mistä tämä johtuu?

Meidän on aika uudistaa laajasti suomalaista työelämää. Mikä on työelämän tarve, tahtotila ja mahdollisuudet tarjota sopivaa työtä erilaisille ihmisille. Ehkä meidän tulisi etätyön vallattua työelämä pohtia uudella tavalla työtehtäviä, työnimikkeitä, osatyömahdollisuuksia. Taloustieteen guru Adam Smith kirjoitti jo vuonna 1776 klassikkoteoksessaan Kansakuntien varallisuus, kuinka työn pilkkomisella saatiin aikaan työpaikkoja niitä tarvitseville, kun maaseudun työt vähenivät ja teollistuminen tarjosi uutta työtä. Nyt on aika tunnistaa mitkä ovat ne työt, joista pitäisi siirtyä toisiin uusiin tehtäviin ja aloihin?

Työn pilkkominen osiin voi luoda uutta työtä.

Olisiko esimerkiksi ihmisten parissa työskentely mahdollista ilman useita monivuotisia tutkintoja? Moni kokee tällä hetkellä olevansa vailla tukea jat toisaalta moni kokee olevansa vailla tekemistä? Pystyisimmekö kehittämään toimintamuotoja, joissa esimerkiksi osatyökykyiset pääsisivät työskentelemään yksinäisten apua tarvitsevien parissa? Näen tässä useita uusia työmahdollisuuksia, joista voisi rakentua monelle mielekäs yhteiskuntaan osallistava elämäntapa. Tähän on olemassa jo keinoja, kuten palkkatuki, joka on laajenemassa. Kaupungit voisivat toimia myös esimerkkeinä ja mahdollisesti järjestöjen kanssa yhteistyössä linkittää ihmisiä toistensa arkeen.

Monet nuoret tarvitsevat nykyisin laaja-alaista tukea työllistymiseen. Jos nuorella on vamma, on tuen tarve vielä laajempi ja toimet tulee aloittaa hyvissä ajoin, jopa yläkoulussa. Yksilöllisen polun turvin voi kulkea kohti työelämää, tarvittaessa tukitoimin. Meillä on käytössä jo erilaisia rakenteita, joissa palvellaan erityisesti nuoria, kuten esimerkiksi Ohjaamot. Yksilöllinen tuki, monialainen yhteistyö sosiaali-, terveys-, työllisyyspalveluiden sekä Kelan kanssa on avain nuorten tulevaisuuden rakentamiseen.

Lisää julkaisuja

13.6.2021

Vaalipäivä

Vaalihuoneiden ovet ovat auenneet vajaa tunti sitten ja varsinainen kuntavaalipäivä on alkanut. Tänään päätetään Suomen kunnissa suunta seuraavalle neljälle vuodelle.

6.6.2021

Vaalikuplassa

Viimeiseen blogiin ennen vaaleja kokoan ajatuksia kevään matkasta. Ensikertalaisen näkökulmasta moni asia on ollut hyvin eri tavalla kuin tavallisena kuntavaalivuotena.

30.5.2021

Pientalorakentamiseen joustoa

Vaalityön yksi hieno piirre on päästä näkemään Espoon erilaisia alueita. Espoo kasvaa monilla alueilla vauhdilla ja tämä sai minut pohtimaan